keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Rv 8

Eilen alkoi jo 8. raskausviikko, mutta silti kovasti hermoilin ja jännitin, koska tänään oli ohjelmassa ar ultra. Menomatkallakin vielä risteili kaikenlaisia ajatuksia, ja suurin osa ei kovinkaan positiivisia. Helpotukseksi ultrassa olikin kaikki hyvin. Pikku tyyppi näkyi hyvin, syke löytyi ja mitat vastasivat tismalleen laskettuja viikkoja ja päiviä. Huh! Kysyin kyllä lääkäriltä vielä uudestaankin, että ihan oikeastikko sielä näkyy jotain, kun en meinannut helpotuksesta uskoakaan. Olosuhteet olivat hyvät, ruskuaispussi näytti oikein hyvältä kuten kaikki muukin. Kaikki siis hyvin nyt, vähän taas varmempi olo, ja kovasti jo todennäköisempää että ensi kesänä meillä onkin pienen pieni rääpäle sylissämme. Voi kuinka sitä jo odotankaan. Ja T:stäkin tulee muka isosisko, ihanaa.

Ja tänään siis tarkalleen rv7+1

8. raskausviikko


Raskausviikko 87+0–7+6
Alkio alkaa muistuttaa pientä ihmistä, se suoristuu ja on viikon lopussa jo jopa 13 milliä pitkä.Sormet ja varpaat alkavat hahmottua melamaisiin raajoihin. Kasvojen kehittyminen jatkuu, ja korvan ulko-osat muodostuvat.
Alkio liikkuu jo hieman: säpsähtelee ja availee suutaan. Aivot kehittyvät, kun osa aivosoluista yhtyy alkeellisiksi hermoradoiksi, joita syntyy sata tuhatta minuutissa. Lapsen syntymään mennessä niitä on noin sata miljardia.
Pikkuinen sydän hakkaa jopa kaksinkertaisella nopeudella aikuiseen verrattuna. Kahdeksannella raskausviikolla sydämen toiminta näkyy jo ultraäänessä. Ultraäänitutkimus tehdään näin aikaisin kuitenkin vain esimerkiksi silloin, jos ei olla aivan varmoja raskauden alkamisajankohdasta. Se voidaan päätellä mittaamalla alkion pituus päälaelta perään.  


maanantai 4. marraskuuta 2013

Huomenna Rv 6+0

Huomenna on raskausviikkoja täynnä kuusi, ja rv7 siis alkaa. Nyt on muutama päivä mennyt lievemmillä oireilla, tai ainakaan mahassa ei ole enää niin paljon tuntemuksia kuin mitä alussa. Uskon kyllä, että ihan normaalia eikä syytä huoleen varmasti ole. Niin kauan kun mitään vuotoja ei ole, en aio enää murehtia. Toki varovaisesti vielä vauvan tuloon suhtaudun, mutta päivä päivältä tuntuu paremmalta ja varmemmalta. Ensimmäistä ultraa odottelen, lääkäri vain ei ole vielä ilmoittanut ajankohtaa, mutta toivottavasti nyt äkkiä tulisi jo tietoa. Ultrassa jos kaikki on hyvin, niin sitten voisi olla jo vähän luottavaisemmin mielinkin.

keskiviikko 30. lokakuuta 2013

Ärripurri

Siis voi hyvää päivää mikä hormoonihirviö täälä nykyisin majailee! Ihan tässä itsekin jo välillä säikähtää näitä mielialoja, josko saatan muutenkin etenkin väsyneenä hermostua todella helposti niin tämä jo on ihan naurettavaa..

Aamulla soitin neuvolaan, ja eipä tietenkään ollut oma neuvolatäti sielä vastaamassa, vaan ihan liian tuttu ihminen jolle nyt kuitenkin asiani selvitin. Verikokeita hän ei nähnyt tarpeelliseksi, vasta kuin ehkä sitten jos alkaa vuotaa ym. Jota toivottavasti ei tapahdu, siitä sormet ja varpaat polvia ja kyynärpäitä myöten ristiin. Mutta siis asiaa hän puhui, mutta äänensävy tietenkin ärsytti (miksi?!) jaa, enpä tiedä itsekkään).

Lopputulemana, että neuvolaan on nyt aika varattu 22.11 ja klo 8.15. Ja tästäkin tietenkin riitelemme J:n kanssa, koska hällä loma ja minä järjestän liikaa asioita juuri hänen lomalleen vaikka hän voisi ehkä haluta reissuun tmv, ja soppa oli tätä myöten valmis joten riitelyä ja itkun pyrskähdyksiä tuli heti päivän aluksi.

Nyt on sitten vähän todellisempi olo raskauden osalta, edelleen jännittää aivan hulluna, mutta parempi mieli päivä päivältä. Gynellekkin laitoin viestiä, ja pian selvenee sitten varhaisultran ajankohta, huhu huh, sen kun selvitän niin helpottaa ja paljon. Edelleenkään ei vuotoa sitten tipan tippaa tai muuta huolestuttavaa että toivotaan nyt niitä pikkuisia tarrasukkia matkustajalle. Oikeastaan välillä tulee jopa olo kahdestakin matkustajasta, mutta kyllä yhdessäkin olisi jo tarpeeksi.

maanantai 28. lokakuuta 2013

Plop plop plop...

Eli viimeviikolla testailin jälleen, kun ei tätiä kuulunut ja plussapalloja sieltä tuli eli digitesti vihdoin kertoi että raskaana 1-2 "Tavalliselle" ihmiselle tämä jo olisi ilouutinen, mutta ei minulle. Järki ja sydänkin yrittää sen verran suojella, että ensimmäinen ajatus onkin luokkaa Voi ei, mitäköhän tälläkertaa sattuu, kun toukokuinen plussa muuttuikin jo reilun viikon päästä veriseksi vuodoksi ja kyyneliksi.. mutta nyt toivotaan ja kovaa, että tämä muuttuisi vielä iloksi. Sillä iloinenhan asia tämän pitäisikin olla. Ja olokin on kuitenkin jotenkin toisenlainen, varmempi ja enempi raskaanaoleva silti kuin viimeksi, voi kun nyt kaikki menisi hyvin.. niin ja pe tein testin toistamiseen joka näytti viikkoja 2-3 joten sieltä kai ne hormoonit nousee niin kuin pitääkin.

Oireet kyllä on sitä luokkaa välillä että voisi luulla jopa kahtakin odottavansa tai ainakin hormoonit sen verran paljon vaikuttaa kun kaiken aikaa nälkä ja voisin syödä vaikka kuinka paljon, viluttaa, väsyttää ja mieliala vaihtelee sekunnissa nollasta sataan, hah! Voi mies raukkaa, ei tarvi kuin jättää joku asia tekemättä, tai tehdä se "väärin" tai vääräänaikaan niin huh mitkä kilarit meikälainen saa.. raukka toista.. aikamoinen kestäminen mussa taitaa tällähetkellä olla. Neuvolaan en vielä ole soitellut, ehkä loppuviikosta, katsotaan, ja omalle yksyiselle gynelle pitäisi laittaa myös tietoa ja varata varhaisultraan aikaan, mutta vielä odotan ainakin pari päivää..


torstai 26. syyskuuta 2013

Lapsivapaata

Eilen oli ihanasti keskellä viikkoa oikein "pääntyhjennysilta" :) tarkoittaa, että T pääsi mummolaan yöksi ja me päästiin J:n kanssa katsomaan mun lemppari stand up koomikkoa, eli Sami Hedbergiä. Ja oli se vaan hyvä ihan livenäkin! Tähän saakka täytynyt tyytyä telkkarista katsomaan, mutta jos vielä mahdollisuus tulee toiste livenä päästä näkemään niin takuulla menen. Mahtavaa kun sai pitkästä aikaa nauraa ihan maha kipeänä, niin että hetkittäin piti jopa miettiä että pitäisikö naurun volymea vähän laskea, hah.

Ja koska T sai jäädä oikein yökyläilemään, niin ehdin aamupäivän pyhittää yllättäen siivoamiselle. Eihän siitä nyt valmista parissa tunnissa ehtinyt tulla, mutta on se vaan niin paljon helpompaa kuin tuon pienen termiitin kanssa, joka uskomatonta kyllä häiritsee ja hidastaa sitä touhua yleensä siinämäärin, että tuntuu ettei koskaan pääse loppuun saakka kun pitää jo aloittaa kierros uudestaan, huoh. No mutta tätä se nyt on ja that's it!

Tianna

Tervetuloa

 Tervetuloa kaikille jotka ovat tänne löytäneet, pysykää kuulolla.

Tianna